Quantcast
Channel: » Kulttuuristrategia / Asta Rossi
Viewing all articles
Browse latest Browse all 10

Paremman työelämän arvot

0
0

Talous-Eurooppa joutui pidättämään hetken hengitystään Hollannin hallituksen kaaduttua reilu viikko sitten ja vaarannettua Euroopan talousliiton laajuisen budjettikurin. Vakauskriteerit täyttävälle Hollannin säästöbudjetille ei saatu parlamentin enemmistön kannatusta, pääministeri Mark Rutte jätti kuningattarelle hallituksen eropyynnön ja edessä ovat uudet vaalit.

Hollanti kantaa Suomen ja Saksan kanssa roolimallin vastuuta. Jos AAA-luokituksen vauraat maat eivät onnistu laittamaan budjettivajettaan liekaan, voimme ennakoida euromaiden budjeteissa kasvavien vajeiden vyöryä ja ennennäkemätöntä euroalueen kriisiä.

Jännitysnäytelmä sai kuitenkin yllätyskäänteen, kun Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager onnistui 48 tunnissa siinä, mihin hallituspuolueet eivät seitsenviikkoisten budjettineuvottelujensa aikana pystyneet. Valtiovarainministeri ponnisti intensiivisen neuvottelumaratonin ja lopulta viisi puoluetta antoi budjetille tukensa, mikä riitti enemmistötuen aikaansaamiseksi.

Budjettidraamaa täältä Hollannista käsin seuranneena huomion kiinnittää erityisesti se, minkälaisin arvoin nämä poliitikot maataan johtavat. Sovun tielle nousi lopultakin vain yhden henkilön, islaminvastaisen vapauspuolueen Geert Wildersin populistinen egopolitiikka. Euroopan budjettikurin pelasti puolestaan Jan Kees de Jagerin ja alunperin neuvotteluista ulkopuolelle jätettyjen puolueiden valinta tehdä yhteistyötä omaa puoluepolitiikkaa tärkeämmän tavoitteen puolesta. Johtamisen arvovalinnoilla on radikaali vaikutus maailmaan, jossa elämme.

Euroopan paras työelämä 2020

Johtamisen arvoilla sorvataan myös työelämän todellisuus. Suomessa on jopa hallitusohjelman tasolla ryhdytty tarvoittelemaan Euroopan parasta työelämää vuonna 2020. On riemastuttavaa, että näin kunnianhimoinen tavoite on uskallettu asettaa. Tavoite tarkoittaa myös sitä, että on tiedostettava nykytilamme, ymmärrettävä, miten vertaudumme muuhun Eurooppaan.

Olemme benchmarkkauksen ystäviä: benchmarkkaus tarkoittaa, että otamme oppia huipuilta, emme keskiverroilta. Käytännön konsultointityössämme olemme myös päässeet näkemään benchmarkkauksen voiman kehitystyössä. Siksi on kiinnostavaa verrata Suomen parhaiden työpaikkojen johtamista Euroopan parhaisiin. Tässä vertailussa Suomen huiput eivät yleistasolla jää kuin muutaman prosenttiyksikön koko Euroopan huipuista. Huomio kiinnittyy kuitenkin tarkemmin kahteen teemaan, joissa matka yleiseurooppalaiseen huipputasoon repeää 10 prosenttiyksikön:

o Strateginen johtaminen
o Työn merkityksellisyys

Euroopan 100 parasta työpaikkaa saavuttavat näissä teemoissa 84% ja 83% tason, Suomen parhaat työpaikat 10 prosenttiyksikköä matalammat tulokset. Jos Suomi todella haluaa Euroopan parhaan työelämän, pitää suomalaisjohdon nousta sekä strategisen että merkityksen johtamisen huipuksi.
Emme kuitenkaan voi irrottaa strategista ja merkityksen johtamista toisistaan. Voittajayritykset rakentuvat läpikotaisesti arvoille, jotka muodostavat yrityskulttuurin perustan. Yritystä johdetaan sen kulttuurin kautta, johon sisältyvät niin yrityksen strategiset valinnat kuin toiminnan perimmäinen merkityskin. Tämä on kulttuuristrategian periaate, jonka perusteella huippuorganisaatiot ympäri maailman toimivat.

Arvokeskustelua

Me olemme viime viikkoina päässeet mukaan keskustelemaan paremman työelämän arvoista monella foorumilla aina työministeriön kehittämisstrategian seminaarista nuorkauppakamarin johtajuusakatemiaan. Omalla Parempi työelämä -sivustollamme annamme lisäksi suunvuoron niille johtajille, jotka rakentavat parempaa työelämää ja haluavat jakaa kollegoilleen näkemyksensä ja vinkkinsä. Lupaa hyvää, että paremmasta työelämästä kiinnostuneita keskustelijoita eri foorumeilla on jo niin paljon.

Poimin tähän näistä keskusteluista erityisesti niitä johtamisen arvoja, jotka ovat tärkeitä paremman työelämän kehittämisen kannalta.

Kunnioitus – Yksipuolinen oman edun, kuten esimerkiksi yritysten omistaja-arvon maksimoinnin aika on nähty. Wildersmäisin egopoliittisin arvoin ei rakenneta yhteistä hyvää. Parempaa työelämää rakennetaan johtamisella, joka kunnioittaa niin työntekijöitään, asiakkaitaan, omistajiaan kuin ympäröivää yhteiskuntaakin.

Kirjoitin taannoin juuri tällaisesta, Firms of Endearment -teoksen liiketoimintamallista, jossa eri sidosryhmiä – asiakkaita, työntekijöitä, alihankkijoita ja yhteiskuntaa – kohdellaan tasapuolisesti. Kirjoittajilla on myös esittää analyysi, josta ilmenee, että näin toimivat yritykset ovat kasvattaneet itse asiassa muita yrityksiä paremmin osakkeenomistajien varallisuutta. Näyttää siis muodostuvan osakkeenomistajien eduksi, että yritys priorisoi myös muita sidosryhmiä.

Luottamus – Globaalin talouskriisin seurauksena on ymmärretty laajasti, miten kriittistä luottamus niin valtioihin kuin pankkeihin ja yritysten johtoonkin on. Euroopan maiden keskinäinen luottamus perustuu tällä hetkellä pitkälle niiden toiminnan ja budjettien läpinäkyvyyteen.

Yritysmaailmassa läpinäkyvyydellä voidaan luoda eri sidosryhmiin hyvin suotuisa suhde. Läpinäkyvyyden kautta toiminnalleen saa nimittäin tukea. Markkinat luottavat vahvemmin yritykseen, joka piirtää avoimesti kuvan toiminnastaan. Henkilöstö pystyy paremmin antamaan tukensa yritykselle, jonka johto avaa kattavasti paitsi mitä, myös miten ja miksi tavoitellaan. Asiakkaiden luottamus on vahvempi, kun he pääsevät näkemään enemmän yrityksen toimintaa – luottamus rakentuu vahvemmin tekojen kuin sanojen perusteella.

Kompakti ja käytännöllinen luottamuksen tilan tarkistuslistaytyy Suomen parhaalta työpaikalta, Futuricelta.

Vastuu tulevaisuudesta – Oman johtamistehtävän määrittely vain oman liiketoiminnan rajoissa tarkoittaa omien vaikutusmahdollisuuksien minimointia. Jokainen suomalainen yritys rakentaa osaltaan suomalaista työelämää. Jokainen johtaja valitsee, minkälaisen jäljen maailmaan oman työnsä kautta jättää.

Esimerkiksi ruokakauppaketju Whole Foodsin perustajajäsen ja varatoimitusjohtaja John Mackey puhui maaliskuussa Atlantassa Great Place to Work -konferenssissa yhtiön “conscious”-kulttuurista ja ylevämmistä tavoitteista. Mackey linjasi:

“Businesses in the 21st century need to shift focus from profit maximization to purpose maximization.”

Tarkemmin Whole Foodsin kulttuuurista

Myös The Blue Economy -kirjan kirjoittaja Pauli Gunter antaa vastustamattomia esimerkkejä tavoista luoda kestävää liiketoimintaa. Blue Economy -ajattelu yhdistää käytännössä innovaatiot, ympäristöystävällisyyden, yrityksen sosiaalisen vastuun, uusien työpaikkojen luomisen sekä taloudelliset hyödyt.

Mitkä ovat ne yhteiset johtamisen arvovalinnat, joilla suomalainen työelämä nostetaan Euroopan parhaaksi?



Viewing all articles
Browse latest Browse all 10

Latest Images

Trending Articles